Tarrat

Homouden synnillistäminen johtaa siihen, että queerlestadiolaiset saattavat joutua elämään jopa koko elämänsä kaapissa ja seksuaalisuuttaan tukahduttaen. On vahingollista ja ristiriitaista synnillistää sateenkaari-ihmisten suhteet ja siten asettaa vastakkain rakkaus ja usko, Raamatun kaksi ydinarvoa. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan niiden välillä.

”Meitä on ollut aina” -tarra muistuttaa seuravieraita siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluu kaikenikäisiä ihmisiä. Homo- ja transfobisissa saarnoissa väitetään toisinaan, että sateenkaari-ihmisissä on kyse uudesta ”ideologiasta” tai nuoruuden ”vaiheesta”. Tämä ei tutkitustikaan pidä paikkaansa. Lestadiolaisyhteisöllä on vielä paljon työnsarkaa tehtävänä, jotta nuoret ja vanhat sateenkaari-ihmiset uskaltaisivat elää vapaasti ulkona kaapista.

Tarran teksti “Homous ei ole risti kannettavaksi, vaan ilo elettäväksi”, muistuttaa seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja muitakin siitä, että homous on neutraali asia siinä missä heterouskin. Homoilla on yhtäläinen oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan ja iloita rakkaudestaan.

Tarra kommentoi oletusta siitä, että homous olisi valinta. Seksuaaliseen suuntautumiseen vaikuttavat vahvasti biologiset ja sikiöaikaiset tekijät. Tutkimusten mukaan ihminen ei voi valita suuntautumistaan tai pakottaa sitä yhteisön normien mukaiseksi. Vanhemman vastaus ”rakastan sinua sellaisena kuin olet” kuvaa tervettä vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, jollaisen rakentumista väkivaltaiset, ihmisen ominaisuuksia synnillistävät opit valitettavasti nykyisellään vaikeuttavat ja jopa estävät.

Vanhoillislestadiolainen opetus ei kannusta fyysiseen väkivaltaan lähisuhteissa, ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteisöissä. Avioeron saarnaaminen synniksi kuitenkin pitää yhdessä pareja, joiden pitäisi turvallisuuden vuoksi erota. Lapsilla ja aikuisilla on oikeus väkivallattomaan perhe-elämään. Jos mietit, onko omassa suhteessasi väkivaltaa, haethan apua esimerkiksi Nollalinjalta 116 016.

Tämä tarra on viestimme teille, lapset ja nuoret: Itsetyydytys on normaali osa seksuaalista kehitystä. Raamattu ei opeta sen olevan syntiä. Oman kehon tunteminen ja sen omakseen kokeminen luovat tärkeän pohjan sille, että tunnistat, millaista kosketusta kaipaat ja keneltä. Itsetyydytys voi auttaa tässä. Sinun kehosi on sinun omasi, ei kenenkään muun. Vain sinä saat päättää, kuka siihen koskee vai koskeeko kukaan.

Kielteisen ehkäisykannan tukena käytetään lausahdusta ”kenellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa”. Tällä viitataan siihen, että ihmisen ei tarvitse ehkäistä, sillä Jumala antaa voimien mukaan kannettavaa. Tämä ei ole totta - on äitejä, jotka joutuvat tuon opin takia psykiatrisille osastoille tai fyysiseen hengenvaaraan ja niitä, jotka joutuvat luopumaan lapsistaan, kun voimat loppuvat. Ihmisyyden suojeleminen ehkäisyllä ei ole Jumalan tahdon vastaista.

“Suurperhe on joskus liikaa”. Tarra pureutuu elämäntilanteiden moninaisuuteen ja kiinnittää huomiota siihen, että kaikki perheet eivät ole samalla viivalla ehkäisykiellon suhteen. Yhteisössä puhutaan usein pärjäävien perheiden äänillä, kun samaan aikaan moni perhe elää äärirajoilla. Esimerkiksi vammaiset ja mielenterveysongelmista kärsivät jäävät näkymättömiin suurperhe-elämän autuutta korostavissa saarnoissa. Hyvä Jumala ei halua ajaa heikoimpia hulluuteen.

"Pukeutukaa sisaret siten, että veljetkin pääsevät taivaaseen." Tyttöjen ja naisten kehoja yliseksuaalisoidaan ja saarnastuolista pukeutumiseen kajotaan sanallisesti. Toisaalta viestitään, että vain pojat ja miehet ovat seksuaalisia olentoja ja vieläpä tavalla, jota ei voi hallita. Todellisuudessa naisen keho ei ole likainen ja miehet taas ovat kykeneviä ottamaan vastuun seksuaalisesta käyttäytymisestään. Terve seksuaalisuus perustuu suostumukseen. Uskominen ei vaadi ulkoa tulevaa seksuaalisuuden kontrollointia.

Muunsukupuoliset ovat ihmisryhmä, joista lestadiolaisuusessa vaietaan lähes täysin. Mies–nais-binäärin ulkopuolelle osuvia ihmisiä on löydettävissä historian kirjoista, heitä on ollut aina. Miksi haluaisimme kieltää Jumalan ihmisiin luomaa moninaisuutta sullomalla sitä kahteen laatikkoon, joihin kaikki eivät ilman väkivaltaa mahdu?

Minä en ainakaan tunne ketään transihmisiä, moni ajattelee, ja päättelee siitä transsukupuolisuuden olevan todella marginaalinen tai jopa olematon ilmiö. Jos et näe ympärilläsi transihmisiä, he ovat todennäköisesti kaapissa. Tämä on merkki siitä, että yhteisö tai sen jäsenet eivät ole heille turvallisia, minkä vuoksi he joutuvat elämään piilossa ja itselleen vieraassa sukupuolessa. Vanhoillislestadiolaisia transihmisiä on tietenkin olemassa, ja on elämän ja kuoleman kysymys, että he saavat elää niinä miehinä, naisina ja muunsukupuolisina, joita he ovat.

Kun transsukupuolisuus 2020-luvulla on noussut suuremmin saarnojen ja nuorteniltojen aiheeksi, on ilmiön kieltämisestä siirrytty siihen, että uskon varjolla lietsotaan transihmisiä syrjivää ja tuhoavaa poliittista puhetta. Vähättelevät kommentit ”sukupuolihämmennyksestä” ja tieteeseen pohjaavien sukupuolenkorjaushoitojen saarnaaminen synniksi ovat esimerkkejä tästä ilmiöstä. Tähän toteamme, että Jumala loi lääketieteen, niin myös transhoidot. Niin kuin Jumala loi viljan, mutta ei valmista leipää, loi hän transihmisen, jotta ihminen voisi osallistua luomaan jotain kaunista.

Jokainen lapsi on alusta asti aivan oma ihmisensä, suuri ihme, Jumalan kuva. Aluksi sitä on helppoa ihailla. Teini-iässä lapsi alkaa kuitenkin näkyvämmin kasvaa omaan identiteettiinsä normaalin psykologisen kehityksen mukaisesti. Transnuoret kaipaavat yleisen asenneilmapiirin vuoksi erityisen paljon tukea kasvaessaan. Vanhemman tehtävä on tukea tätä kasvua, ei tukahduttaa sitä. Teinit ovat kauniita, ihmeellisiä ihmisiä, jotka välillä kömpelöstikin itseyteensä tutustuessaan kaipaavat vanhemmiltaan tukea ja aitoa kuuntelemista.

Lestadiolaisyhteisössä häivytetään sukupuolen moninaisuuteen liittyviä teemoja ja Raamatun pohjalta puhutaan transihmisyyttä vastaan. Jumala on luonut meidät kaikki, myös transihmiset, omaksi kuvakseen ja rakastaa meistä jokaista. Niin kuin Jumala loi viljan muttei valmista leipää, loi hän transihmiset, jotta ihminen voisi osallistua luomaan jotain kaunista. Transihmisyys ei siis ole synti, eikä se saa johtaa ulossulkemiseen tai hengelliseen väkivaltaan.

Anonyymin tarratoimikuntalaisen tekemä parodiaversio Kauhavan Suviseurojen seuramerkistä muistuttaa, että vaikka vanhoillislestadiolainen yhteisö on monelle turvallinen, ei turvan kokemus ulotu vähemmistöihin, jotka kohtaavat yhteisössä syrjintää, väkivaltaa ja ulos sulkemista. Tarran sateenkaaren värein koristettu seurojen tunnus sekä tunnuslause ”Herra, tässä on meidän hyvä olla” edustavat Tarratoimikunnan toivetta lestadiolaisyhteisöstä, jossa kaikkien on hyvä olla.

Tämä on surutarra. Siionin laulusta 262 lainattu lause ”koti ei olekaan täällä” kuvaa sitä suurta kipua, jota ihmiset kokevat huomatessaan, ettei oma rakas kasvuyhteisö lopulta olekaan heille hyvä tai heidän puolellaan. Lähteminen on usein hyvin raastava prosessi. Uskovaisia on myös vuosikymmenten saatossa ilman omaa tahtoaan suljettu ulos uskovaisten yhteydestä, jotkut ”syntien” tähden, joita ei enää pidetä synteinä. Ihmisen ulossulkeminen yhteisöstään tuottaa meille laumaeläimenä äärimmäistä tuskaa.

”Isä, anna SRK:lle anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät” -tarra kritisoi liikkeen vallanpitäjien ihmisoikeuslinjauksia sekä avoimen keskustelun tukahduttamista. Jeesuksen ristillä lausumaan rukoukseen kiteytyy kipu ja tuska, jota vanhoillislestadiolaisen liikkeen opit aiheuttavat haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Vähemmistöjä syrjivät sekä ehkäisyä ja seksuaalisuutta synnillistävät opit ovat turmeltuneen ihmisluonnon pyrkimystä kontrolliin eikä niillä ole mitään tekemistä hyvän Jumalan kanssa.

Kielteisen ehkäisykannan tukena käytetään lausahdusta ”kenellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa”. Tällä viitataan siihen, että ihmisen ei tarvitse ehkäistä, sillä Jumala antaa voimien mukaan kannettavaa. Tämä ei ole totta - on äitejä, jotka joutuvat tuon opin takia psykiatrisille osastoille tai fyysiseen hengenvaaraan ja niitä, jotka joutuvat luopumaan lapsistaan, kun voimat loppuvat. Ihmisyyden suojeleminen ehkäisyllä ei ole Jumalan tahdon vastaista.

Anonyymi tarratoimikuntalainen teki sateenkaariversion Lopen Suviseurojen seuramerkistä. Sekä virallisiin merkkeihin että meidän merkkiimme on painettu Suviseurojen tunnuslause ”Taivaassa minulla on sinut” (Ps.73:25). Meidän versiossa merkkiä koristavat myös sateenkaaren värit, jotka muistuttavat seuravieraita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olemassaolosta ja oikeuksista.

Kielteinen opetus ehkäisystä ajaa erityisesti naisia tilanteeseen, jossa toisessa vaakakupissa on joustamaton ehkäisyopetus ja toisessa vanhempien jaksaminen ja lasten hyvinvointi. Raamattu ei kiellä ehkäisyn käyttämistä. Ehkäisy on osa lääketieteen kehitystä samoin kuin vaikka syöpähoidot - näiden elämää suojelevien keksintöjen voidaan ajatella olevan myös Jumalan ihmisille antaman viisauden tulos.

Lopen Suviseurojen tunnuslause ”Taivaassa minulla on sinut” (Ps.73:25) symboloi tässä tarrassa sitä surua, jota uskovaiset sateenkaari-ihmiset kokevat, kun heidät revitään erilleen ja heidän rakkautensa synnillistetään toisten uskovaisten toimesta. Ihminen ei saisi asettua omassa itsevarmuudessaan ja jyrkkyydessään Jumalan paikalle ja unohtaa rakkauden pyhyyttä ja suuruutta.

”Anna heille enkeleitä” on ote tutusta iltarukouksesta. Tällä rukouksella pyydämme lestadiolaisessa yhteisössä elävien transihmisten ympärille turvallisia matkaystäviä, jotka näkevät heidän sukupuolensa oikein ja tukevat tarvittaessa transprosessissa. Nämä arjen enkelit ovat korvaamattoman tärkeitä sukupuolivähemmistöön kuuluville.

Lestadiolaisyhteisössä häivytetään sukupuolen moninaisuuteen liittyviä teemoja ja Raamatun pohjalta puhutaan transihmisyyttä vastaan. Jumala on luonut meidät kaikki, myös transihmiset, omaksi kuvakseen ja rakastaa meistä jokaista. Niin kuin Jumala loi viljan muttei valmista leipää, loi hän transihmiset, jotta ihminen voisi osallistua luomaan jotain kaunista. Transihmisyys ei siis ole synti, eikä se saa johtaa ulossulkemiseen tai hengelliseen väkivaltaan.

Lestadiolaisyhteisössä sukupuolen moninaisuutta häivytetään puhumalla mm. ”sukupuolihämmennyksestä” ja suhtautuminen sukupuolen korjaamiseen on kielteinen. Tällainen suhtauminen lisää transihmisten pahoinvointia ja itsemurha-ajatuksia. Perheen tuki ja sukupuolenkorjaushoidot auttavat tutkitusti. Vanhempi, on elintärkeää, että transnuori saa ehdottoman tukesi!

Tässä tarrassa sarjakuvapiirtäjä David Haywardin (@nakedpastor) osuva kuva yhdistyy tuttuun iltalauluun. Raamatun oppeihin nojaavan vanhoillislestadiolaisen uskonyhteisön tulisi olla turvallinen paikka vähemmistöille - niille, joiden puolelle Jeesus säännönmukaisesti asettui. Sen sijaan yhä tänäkin päivänä verbaaliset kivet lentävät kohti vähemmistöjä, jos he ”toteuttavat” homouttaan tai elävät todeksi sukupuoltaan. Onneksi Jeesus pysyy sateenkaarilampaidensa rinnalla.

”Älä suojele lasta tiedolta” -tarra on vastalause vanhoillislestadiolaisuudessa yleistyneeseen puhetapaan, jolla pyritään demonisoimaan koulussa annettavaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa seksuaalikasvatusta. Oikea, ikätasoinen tieto moninaisuudesta, turvataidoista, nautinnosta ja ehkäisystä on YK:n mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle kuuluva oikeus. Seksuaalikasvatus on myös tärkeä turvallisuuskysymys, ei lasten ja nuorten ”hämmentämistä”.

”Antakaa uskovaisten homojen uskoa” -tarra pureutuu siihen kivuliaaseen ristiriitaan, jota lestadiolaiset homoseksuaalit kokevat, kun heitä painostetaan luopumaan joko uskosta tai rakkaudesta. On vastuutonta, että vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä nämä kaksi Raamatun ydinarvoa asetetaan vastakkain seksuaalivähemmistöjen kohdalla. Tarra muistuttaa, ettei kenenkään pitäisi joutua valitsemaan uskon ja rakkauden välillä.

Lestadiolainen liike opettaa, että seksuaalisuus kuuluu vain avioliittoon. Tämä tarkoittaa, että jo lapsille ja nuorille opetetaan itsetyydytyksen olevan syntiä, vaikka Raamattu ei niin opeta. Oppi on ristiriidassa myös YK:n lasten oikeuksien kanssa - oman kehon tutkiminen ja itsetyydytys kuuluvat lasten ja nuorten ikätasoiseen kehitykseen. Aikuisetkin tuottavat nautintoa itselleen ja se on tärkeä osa oman kehon omistajuutta.

”Isä, anna SRK:lle anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät” -tarra kritisoi liikkeen vallanpitäjien ihmisoikeuslinjauksia sekä avoimen keskustelun tukahduttamista. Jeesuksen ristillä lausumaan rukoukseen kiteytyy kipu ja tuska, jota vanhoillislestadiolaisen liikkeen opit aiheuttavat haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Vähemmistöjä syrjivät sekä ehkäisyä ja seksuaalisuutta synnillistävät opit ovat turmeltuneen ihmisluonnon pyrkimystä kontrolliin eikä niillä ole mitään tekemistä hyvän Jumalan kanssa.

”Meitä on ollut aina” -tarra muistuttaa seuravieraita siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluu kaikenikäisiä ihmisiä. Homo- ja transfobisissa saarnoissa väitetään toisinaan, että sateenkaari-ihmisissä on kyse uudesta ”ideologiasta” tai nuoruuden ”vaiheesta”. Tämä ei tutkitustikaan pidä paikkaansa. Lestadiolaisyhteisöllä on vielä paljon työnsarkaa tehtävänä, jotta nuoret ja vanhat sateenkaari-ihmiset uskaltaisivat elää vapaasti ulkona kaapista.